Mitä korkokatto tarkoittaa
Korkokatto on laissa säädetty yläraja sille, kuinka suuren koron luotonantaja saa sopia kulutusluotolle. Suomessa se on kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ssä. Pykälä sitoo enimmäiskoron korkolain 12 §:ssä tarkoitettuun viitekorkoon: sopimuskorko voi olla korkeintaan viitekoron ja 15 prosenttiyksikön summa. Sen lisäksi laissa on ehdoton yläraja, sillä sopimuksen mukainen korko ei missään tilanteessa saa olla yli 20 prosenttia.
Katossa on siis kaksi osaa. Ensimmäinen osa liikkuu viitekoron mukana, ja toinen on kiinteä enimmäisraja. Kumpi tahansa on matalampi, se ratkaisee. Niin kauan kuin viitekorko on alle 5 prosenttia, liikkuva osa jää alle 20 prosentin. Jos viitekorko nousisi 5 prosenttiin tai yli, kiinteä 20 prosentin raja tulisi vastaan.
Tärkeää on ymmärtää, mihin katto kohdistuu. Se koskee nimelliskorkoa eli luoton korkoa, joka ilmoitetaan vuotuisena prosenttina nostetulle määrälle. Se ei koske todellista vuosikorkoa, johon lasketaan mukaan myös avausmaksut, tilinhoitomaksut ja muut pakolliset kulut. Näille muille kuluille laissa on oma, erillinen katto.
Korkokatto lokakuussa 2026
Suomen Pankki ilmoittaa korkolain mukaisen viitekoron. Sen tiedotteen mukaan viitekorko on 1.7.–31.12.2026 2,5 prosenttia. Kun siihen lisätään 15 prosenttiyksikköä, saadaan 17,5 prosenttia. Tämä luku on meidän laskelmamme, ei viranomaisen julkaisema prosentti, mutta se seuraa suoraan laista: kulutusluoton nimelliskorko saa tällä hetkellä olla enintään 17,5 prosenttia.
Laskettu katto voi muuttua, kun viitekorko muuttuu. Nykyinen viitekorko koskee jaksoa, joka päättyy 31.12.2026, ja 1.1.2027 alkavalle jaksolle ilmoitetaan oma viitekorko. Ylin raja on joka tapauksessa 20 prosenttia. Kun luet lainatarjousta, tarkista siis, että ilmoitettu nimelliskorko on enintään 17,5 prosenttia, ja vertaa sitten todellista vuosikorkoa ja euromääräistä kokonaiskustannusta.
Kulukatto: muut kulut enintään 150 euroa vuodessa
Jos kuluttaja joutuu sopimuksen mukaan maksamaan koron lisäksi muita luottokustannuksia, niiden määrä saa olla enintään 0,01 prosenttia päivässä luoton määrästä tai luottorajasta. Muut kulut voidaan kuitenkin sopia 5 euroksi, jos luottoaika on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää. Vuositasolla näiden muiden kulujen summa ei saa ylittää 150 euroa. Lisäksi laki kieltää perimästä luottokustannuksia etukäteen pidemmältä ajalta kuin yhdeltä vuodelta.
Päiväkohtainen raja tarkoittaa, että kulujen enimmäismäärä riippuu luoton koosta. Alla oleva taulukko on laskettu suoraan laista vuoden mittaiselle luottoajalle:
| Luoton määrä tai luottoraja | 0,01 % päivässä | Enimmäismäärä vuodessa |
|---|---|---|
| 1 000 € | 0,10 € | 36,50 € |
| 2 000 € | 0,20 € | 73,00 € |
| 5 000 € | 0,50 € | 150 € (prosenttisääntö antaisi 182,50 €) |
| 10 000 € | 1,00 € | 150 € (prosenttisääntö antaisi 365 €) |
Noin 4 110 euron luotosta alkaen 150 euron vuosiraja tulee vastaan ennen prosenttisääntöä. Pienissä lainoissa taas prosenttisääntö pitää kulut selvästi alle 150 euron. Maksuajan pidentämisestä on lisäksi oma sääntönsä: ennen eräpäivää sovitusta maksuajan pidennyksestä saa periä enintään 5 euroa, jos maksuaika pitenee vähintään 14 päivää, ja tällaisia kuluja saa olla yhteensä enintään 20 euroa vuodessa.
Miksi todellinen vuosikorko voi olla yli 20 prosenttia
Koska korkokatto ja kulukatto ovat erillisiä, laina voi noudattaa molempia ja silti sen todellinen vuosikorko voi olla yli 20 prosenttia. Tämä koskee erityisesti pieniä ja lyhyitä lainoja, joissa muutaman euron kuukausimaksu on suuri suhteessa lainasummaan.
Esimerkki: lainaat 2 000 euroa 12 kuukaudeksi. Nimelliskorko on 17,5 prosenttia eli tämän hetken laskennallinen enimmäismäärä, ja tilinhoitomaksu on 6 euroa kuukaudessa. Tilinhoitomaksuja kertyy vuodessa 72 euroa, mikä on alle 2 000 euron luoton kulukaton 73 euroa. Tasaerälainana kuukausierä on noin 188,88 euroa tilinhoitomaksun kanssa, ja maksat yhteensä noin 2 266,61 euroa. Luottokustannuksia kertyy noin 266,61 euroa, ja todellinen vuosikorko on noin 26,5 prosenttia.
Laina on laillinen, mutta sen todellinen vuosikorko on selvästi yli 20 prosenttia. Siksi korkokatto ei yksin kerro, onko laina edullinen. Katso aina todellinen vuosikorko ja maksettava kokonaismäärä euroina. Voit laskea kuukausierän ja kokonaiskustannuksen omilla luvuillasi lainalaskurilla.
Katto on yläraja, ei suositus
Korkokatto kertoo, mitä luotonantaja saa enintään periä. Se ei kerro, mikä korko on kohtuullinen juuri sinun lainallesi. Ero katon ja edullisemman tarjouksen välillä näkyy euroissa nopeasti. Kun lainaat 2 000 euroa ja maksat sen tasaerin ilman kuluja, korkoa kertyy näin:
| Nimelliskorko | Laina-aika | Kuukausierä | Korot yhteensä |
|---|---|---|---|
| 10 % | 12 kk | 175,83 € | 109,98 € |
| 17,5 % | 12 kk | 182,88 € | 194,61 € |
| 10 % | 24 kk | 92,29 € | 214,96 € |
| 17,5 % | 24 kk | 99,37 € | 384,78 € |
Kahden vuoden laina-ajalla katon tasolla oleva korko maksaa noin 170 euroa enemmän kuin 10 prosentin korko. Taulukon luvuissa ei ole avausmaksuja eikä tilinhoitomaksuja, jotka todellisissa tarjouksissa tulevat korkojen päälle. Vertailun kannalta paras tilanne on se, että saat useamman tarjouksen samalle summalle ja laina-ajalle. Silloin näet suoraan, kuinka kaukana kukin tarjous on katosta. Suomen Pankin mukaan pankkien uusien muiden kulutusluottojen keskikorko oli toukokuussa 2026 7,64 prosenttia. Luku on pankkien sopima vuosikorko eikä kerro pikalainayhtiöiden todellisista vuosikoroista, mutta se näyttää, että katto on selvästi pankkilainojen keskitason yläpuolella.
Koskeeko katto myös luotonvälittäjää?
Koskee. Laki velvoittaa noudattamaan 17 a §:ää sekä luotonantajaa että luotonvälittäjää. Jos välittäjä perii kuluttajalta maksun, siitä on ilmoitettava ja sovittava etukäteen, ja välittäjän on kerrottava maksun suuruus luotonantajalle todellisen vuosikoron laskemista varten. Välittäjän palkkio luetaan siis luottokustannuksiin. Banknorden ei peri sinulta maksua: palvelu on sinulle maksuton, ja saamme palkkion osalta luotonantajista.
Mitä tapahtuu, jos luotonantaja ylittää katon
Laki on tässä tiukka. Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo 17 a §:n rajoja, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan. Pääoma on maksettava takaisin, mutta korot ja kulut menetetään kokonaan, ei vain katon ylittävältä osalta.
Jos epäilet, että lainasi korko tai kulut ylittävät rajat, kokoa ensin sopimus ja Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomake. Ota yhteyttä luotonantajaan kirjallisesti. Jos asia ei ratkea, voit kysyä neuvoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta. Kuluttaja-asiamies valvoo kuluttajaluottojen markkinointia ja luotonantotapaa.
Lainat, joihin korkokatto ei sovellu
Korkokatto koskee kertaluottoja ja jatkuvia luottoja, kuten joustoluottoja ja luottokortteja. Laissa on kuitenkin poikkeuksia, jotka on hyvä tuntea:
- Ajoneuvon osamaksukauppa. Kattoa ei sovelleta osamaksukauppaan, jossa kohteena on liikenneasioiden rekisteriin rekisteröitävä liikenneväline, kuten auto. Jos sopimus oikeuttaa nostamaan myös rahaa, katto kuitenkin koskee sitä. Tavallinen vakuudeton rahalaina auton ostoon kuuluu katon piiriin. Lisää aiheesta sivulla osamaksu.
- Asuntoluotot. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan enimmäismäärät eivät koske esinevakuudellisia asuntoluottoja.
- Vakuuden arvoa turvaavat vakuutusmaksut. Kulukatto ei koske luottokustannuksiin luettavia vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoitus on turvata luoton vakuuden arvo.
- Sopimusrikkomuksen seuraukset. Jo nyt voimassa olevan lain mukaan sopimusrikkomuksesta johtuvia maksuja ei lueta luottokustannuksiin. 20.11.2026 alkaen kulukattopykälässä sanotaan lisäksi erikseen, että katto ei koske niitä. Myöhästyneestä erästä voi siis seurata kuluja katon päälle.
Koroton laina: mitä "laina ilman korkoa" maksaa
Hakusanoilla koroton pikalaina tai pikavippi koroton etsitään yleensä lainaa, jossa nimelliskorko on 0 prosenttia. Korottomuus ei tarkoita, että laina olisi ilmainen. Avausmaksu, tilinhoitomaksu tai muut kulut voivat silti tehdä lainasta kalliin, ja ne näkyvät todellisessa vuosikorossa. Vertaa siksi tarjousta aina euromääräisen kokonaiskustannuksen ja todellisen vuosikoron avulla.
Lisäksi 20.11.2026 sääntely muuttuu. Nyt voimassa olevan lain mukaan kulutusluottoja koskevaa lukua ei sovelleta luottoon, josta ei peritä korkoa tai muita maksuja. Uudistuksen jälkeen laki ulottuu myös luottoihin, joista ei peritä korkoa eikä kuluja, kuten moniin maksa myöhemmin -palveluihin verkkokaupoissa. Verohallinnon mukaan se, mitkä luotot jäävät edelleen soveltamisalan ulkopuolelle, riippuu esimerkiksi luoton kestosta, kuluista ja luotonantajan koosta. Jos maksu myöhästyy, korottomastakin luotosta voi seurata viivästyskorkoa ja perintäkuluja.
Korkokaton historia lyhyesti
Nykyinen katto, viitekorko + 15 prosenttiyksikköä ja enintään 20 prosenttia, tuli voimaan 1.10.2023. Sitä ennen tehtyihin kertaluottoihin sovelletaan sopimushetken sääntöjä. Jos joustoluotto tai muu jatkuva luotto on sovittu ennen lokakuuta 2023, nykyistä kattoa sovelletaan vain niihin nostoihin, jotka on tehty 1.10.2023 tai myöhemmin.
- 1.9.2019–30.9.2023 tehdyissä sopimuksissa korko sai olla enintään 20 prosenttia.
- Kesäkuun 2013 alusta elokuun 2019 loppuun alle 2 000 euron luottojen todellisen vuosikoron raja oli viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä (1.6.2013–31.8.2019).
- Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan tiettyjen kuluttajaluottojen korko oli väliaikaisesti rajattu 10 prosenttiin, ja muutokset olivat voimassa 1.1.–30.9.2021.
Mikään näistä aiemmista luvuista ei ole enää voimassa uusissa sopimuksissa. Jos näet verkossa väitteen, että korkokatto on 10 tai 15 prosenttia tai pelkästään 20 prosenttia, tieto on vanhentunut tai epätarkka.
Mikä muuttuu 20.11.2026
Kuluttajansuojalakiin tehdyt muutokset (laki 31/2026) toteuttavat EU:n uudistetun kulutusluottodirektiivin, ja kulutusluottoja koskevilta osin ne tulevat voimaan 20.11.2026. Korkokaton ensimmäinen momentti ei muutu: viitekorko + 15 prosenttiyksikköä ja enintään 20 prosenttia on voimassa sekä ennen että jälkeen 20.11.2026. Muutokset koskevat ympäröiviä sääntöjä:
- Sääntely laajenee korottomiin ja kuluttomiin luottoihin, kuten edellä kerrottiin.
- Kulutusluoton mainonnassa on varoitettava selkeästi siitä, että luoton ottamisesta aiheutuu kustannuksia.
- Luotonantaja ei saa periä luoton hakemisesta maksuja ennen sopimusta.
- Jos luotonantaja laiminlyö luottokelpoisuuden arvioinnin, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia.
- Ennen 20.11.2026 tehtyihin sopimuksiin sovelletaan pääosin vanhoja säännöksiä.
Asuntolainan lainakatto on eri asia
Sanalla korkokatto tarkoitetaan joskus myös asuntolainan rajoja. Asuntolainan lainakatto ei koske korkoa vaan sitä, kuinka suuri laina saa olla suhteessa vakuuksien arvoon. Lain perustaso on 90 prosenttia ja ensiasunnossa 95 prosenttia. Finanssivalvonta on väliaikaisesti nostanut muidenkin kuin ensiasuntojen katon 95 prosenttiin 1.7.2026 alkaen ja päättänyt 30.9.2026 jatkaa kevennystä. Asuntolainaan voi lisäksi liittyä korkosuojaukseen perustuva korkokatto. Se perustuu sopimukseen, ei lakiin, eikä se ole sama asia kuin kulutusluottojen lakisääteinen korkokatto.
Näin käytät korkokattoa lainojen vertailussa
- Tarkista nimelliskorko. Lokakuussa 2026 sen pitää olla enintään 17,5 prosenttia.
- Katso kulut erikseen. Laske, ylittävätkö avausmaksu ja tilinhoitomaksut yhdessä 0,01 prosenttia päivässä tai 150 euroa vuodessa.
- Vertaa todellista vuosikorkoa. Se kokoaa koron ja kulut yhteen lukuun samalla laskutavalla.
- Vertaa kokonaissummaa euroina. Lyhyt laina voi näyttää prosentteina kalliilta mutta maksaa euroina vähemmän, ja pitkä laina toisin päin.
- Lainaa vain sen verran kuin pystyt maksamaan. Myöhästyneestä erästä peritään viivästyskorkoa ja perintäkuluja, ja pitkä maksuviive voi johtaa maksuhäiriömerkintään.
Jos maksaminen on jo vaikeaa, uusi laina harvoin auttaa. Maksutonta apua saat oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta sekä Takuusäätiön Velkalinjalta (0800 9 8009). Yleiskuvan erilaisista lainoista saat kulutusluotto-oppaasta, ja siitä, miten tarjoukset näytetään meillä, kerromme sivulla miten vertailemme.
Alla näet ajankohtaisia tarjouksia yhteistyökumppaneiltamme.
