Perintä: näin velan perintä etenee ja mitä se saa maksaa

Mitä perintä tarkoittaa?

Perintä tarkoittaa toimia, joilla velkoja yrittää saada sinut maksamaan erääntyneen saatavan. Laki saatavien perinnästä (513/1999), arkikielessä perintälaki, erottaa kaksi vaihetta. Vapaaehtoinen perintä on muistutuksia, maksuvaatimuksia ja maksusuunnitelmia, joilla velka pyritään saamaan maksetuksi ilman tuomioistuinta. Oikeudellinen perintä alkaa, kun velkoja vie asian käräjäoikeuteen. Jos tuomioistuin vahvistaa velan, velkoja voi hakea sen perimistä ulosotossa.

Perintälain kuluttajaa suojaavista säännöistä ei saa poiketa velallisen vahingoksi. Kun velka perustuu tavaran tai palvelun ostoon tai luottoon, jonka yritys on myöntänyt kuluttajalle, se on laissa kuluttajasaatava, ja siihen sovelletaan alla kerrottuja kulukattoja ja aikarajoja. Lakia ei sovelleta ulosottoviranomaisen toimintaan; ulosotosta kerromme erikseen sivulla ulosotto.

Perinnän vaiheet: lasku, maksumuistutus, maksuvaatimus

1. Lasku ja eräpäivä. Jotta velkoja saa periä muistutuksesta kuluja, lasku on täytynyt lähettää vähintään 14 päivää ennen eräpäivää.
2. Maksumuistutus. Ensimmäisestä maksullisesta muistutuksesta saa vaatia kuluja vain, jos eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää. Kirjallisesta tai muulla pysyvällä tavalla lähetetystä muistutuksesta saa periä enintään 5 euroa.
3. Maksuvaatimus. Kun perintää hoitaa ammattimainen perijä, sen on lähetettävä sinulle maksuvaatimus. Sitä ei saa lähettää ennen kuin muistutuksesta on kulunut vähintään 14 päivää. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan maksuvaatimuksessa on annettava vähintään kymmenen päivää aikaa maksaa tai esittää huomautuksia, ja aika lasketaan kirjeen saamisesta.
4. Uusi maksuvaatimus. Seuraavasta muistutuksesta tai vaatimuksesta saa periä kuluja vasta, kun edellisestä on kulunut vähintään 14 päivää.
5. Oikeudellinen perintä. Jos velkaa ei makseta eikä siitä sovita, velkoja voi hakea tuomiota käräjäoikeudesta. Ammattimainen perijä ei saa viedä kuluttajasaatavaa tuomioistuimeen ennen kuin maksuvaatimus on lähetetty ja sen määräajat ovat päättyneet, ellei laissa mainittu poikkeus täyty.

Maksuvaatimuksessa on mainittava muun muassa velkojan nimi ja osoite, saatavan peruste, pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut eriteltyinä, vaadittu kokonaissumma sekä se, mihin mennessä ja kenelle voit esittää huomautuksia. Jos velka on siirretty toiselle yhtiölle, kirjeessä on kerrottava myös alkuperäisen velkojan nimi.

Paljonko perintä saa maksaa? Perintälain kulukatot

Kuluttajasaatavan perinnässä perintäkuluja saa vaatia enintään seuraavat määrät (perintälain 10 a ja 10 d §):

Maksusuunnitelmasta, jossa on enintään neljä erää, saa periä enintään 20 euroa pääomasta riippumatta. Velallisen pyynnöstä tehdystä maksuajan pidennyksestä saa periä enintään 5 euroa, ja vain jos maksuaika pitenee vähintään 14 päivää. Kuluja saa vaatia enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Maksusuunnitelmista kuluja saa vaatia yhdestä, tai kahdesta, jos velan pääoma on yli 100 euroa eikä velka ole suoraan ulosottokelpoinen. Suoraan ulosottokelpoisen kuluttajasaatavan, esimerkiksi tietyn julkisen maksun, perintäkulut saavat olla yhteensä enintään 51 euroa.

Rajat voi ylittää vain poikkeustilanteessa, jos perintä on vaatinut tavallista enemmän työtä. Silloin velkojan on annettava sinulle erittely kuluista ja kerrottava, miksi ne ylittävät enimmäismäärän. Kulujen on muutenkin oltava kohtuullisia, eikä useista lyhyin välein lähetetyistä kirjeistä saa syntyä lisäkuluja.

Esimerkki: 300 euron lasku perinnässä

Oletetaan, että 300 euron puhelinlasku jää maksamatta ja etenee perintään. Laskelma noudattaa lain enimmäismääriä:

• Maksumuistutus: 5 €
• Ensimmäinen maksuvaatimus (pääoma yli 100 € mutta enintään 1 000 €): 24 €
• Toinen maksuvaatimus (puolet ensimmäisestä): 12 €
• Perintäkulut yhteensä: 5 + 24 + 12 = 41 €, mikä alittaa 120 euron kokonaiskaton
• Viivästyskorko 9,5 % vuodessa 60 päivältä: 300 × 0,095 × 60 / 365 ≈ 4,68 €

Maksettavaa olisi siis noin 345,68 euroa. Esimerkki olettaa, että laskulle ei ole sovittu viivästyskorkoa korkeampaa korkoa. Viivästyskorko on korkolain mukaan viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, ja 1.7.–31.12.2026 se on 9,5 %. Kulutusluotossa viivästyskorkona voidaan periä sopimuksen mukaista korkoa, jos se on tätä korkeampi, enintään 180 päivän ajan siitä, kun koko luotto on erääntynyt.

Kun perintäkirje tulee: tee nämä viisi asiaa

1. Lue kirje kokonaan. Katso, kuka on velkoja, mihin velka perustuu ja mihin mennessä sinun on maksettava tai vastattava. Määräaika on tärkein yksittäinen tieto.
2. Vertaa summia lain rajoihin. Laske, paljonko kirjeessä vaaditaan perintäkuluina, ja vertaa summaa yllä olevaan taulukkoon. Jos kuluja on enemmän, kirjeessä pitäisi olla erittely ja perustelu.
3. Tarkista, onko lasku jo maksettu. Jos maksoit laskun, lähetä perijälle kuitti tai tiliote. Moni perintä johtuu väärästä viitenumerosta tai maksusta, joka ei kohdistunut.
4. Päätä, maksatko, sovitko vai kiistätkö. Jos velka on oikea, maksa se määräajassa tai ehdota maksusuunnitelmaa ennen määräajan päättymistä. Jos velka on mielestäsi väärä, kiistä se kirjallisesti.
5. Säilytä kaikki. Tallenna kirjeet, viestit ja maksutositteet. Niitä tarvitaan, jos asia etenee kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen.

Muista, että muut kuin kirjalliset muistutukset, kuten puhelimitse tai tekstiviestillä tehdyt, kuuluvat nekin kuluvastuun piiriin. Niistä saa periä vain muistutustavasta keskimäärin aiheutuvat todelliset kulut, ja kaikki kulut lasketaan mukaan saman velan kokonaiskattoon.

Jos et vastaa lainkaan, perintä etenee ja kulut kasvavat lain enimmäismääriin asti. Vastaamatta jättäminen ei siis koskaan säästä rahaa. Se myös vie sinulta mahdollisuuden sopia asiasta ennen oikeudellista perintää.

Sähköinen maksuvaatimus ja myyty velka

Maksuvaatimuksen on oltava kirjallinen. Sen saa lähettää muulla pysyvällä tavalla, kuten sähköpostilla, jos olet antanut siihen erikseen suostumuksen. Suostumus on voimassa enintään 12 kuukautta, ja voit perua sen milloin tahansa. Perijän on myös varmistettava riittävällä huolellisuudella, että sähköinen maksuvaatimus on todella tavoittanut sinut. Jos sinulle on määrätty edunvalvoja, myös hänellä on pyynnöstä oikeus saada maksuvaatimukset.

Velkoja voi myydä erääntyneen saatavan perintäyhtiölle. Silloin perintäyhtiöstä tulee uusi velkoja, ja maksuvaatimuksessa on kerrottava alkuperäisen velkojan nimi. Jos velkoja on antanut perinnän toimeksiantona perintätoimistolle, toimistolle maksamasi suoritus on pätevä velkojaa kohtaan, ja toimiston kanssa sopimasi maksuaika sitoo myös velkojaa.

Maksusuunnitelma ja vapaaehtoinen sopiminen

Jos et pysty maksamaan koko summaa kerralla, ota yhteys velkojaan tai perintätoimistoon ennen kuin maksuaika päättyy. Perintälain mukaan perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin. Velkojan ei ole pakko hyväksyä jokaista ehdotusta, mutta kuluttaja-asiamiehen mukaan järjestelmällinen kieltäytyminen vapaaehtoisista järjestelyistä ei ole asianmukaista.

Tee maksusuunnitelma, jonka erät pystyt varmasti maksamaan. Rikkoutunut suunnitelma voi johtaa siihen, että koko velka erääntyy ja asia siirtyy oikeudelliseen perintään. Huomaa myös, että perinnässä kertyvät maksut kohdistetaan kuluttajasaatavassa ensin velkaan ja korkoon. Perintäkuluille ja niiden korolle varoja saa kohdistaa vasta, kun velka ja sen korko on maksettu.

Uutta lainaa ei kannata ottaa perinnässä olevan laskun maksamiseen ilman laskelmaa. Kulutusluoton korko ja kulut voivat kasvattaa velkaa enemmän kuin perintäkulut, joille laki asettaa katon. Maksutonta apua budjetin ja maksusuunnitelman tekemiseen saat oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta.

Näin kiistät velan tai perintäkulut

Kiistä maksuvelvollisuus perustellen. Jos et mielestäsi ole velkaa lainkaan, esimerkiksi koska et ole tehnyt sopimusta tai palvelu jäi saamatta, ilmoita siitä velkojalle tai perintätoimistolle kirjallisesti ja kerro syy. Perintälain mukaan vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa, jos kiistät maksuvelvollisuutesi. Perintää saa jatkaa vain, jos et esitä mitään perustetta tai peruste ei selvästi vaikuta maksuvelvollisuuteen. Kiistämiselle ei voida asettaa kovia vaatimuksia.

Pyydä perinnän keskeyttämistä. Kuluttajasaatavassa voit pyytää kirjallisesti, että vapaaehtoinen perintä keskeytetään ja asia siirretään oikeudelliseen perintään, kun velka on kokonaan erääntynyt. Sen jälkeen sinulta ei saa vaatia kuluja uusista vapaaehtoisen perinnän toimista. Keskeytys ei poista velkaa, joten käytä sitä harkiten.

Pyydä tiedot velasta. Sinulla on oikeus saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojesi määrästä ja perusteesta sekä selvitys korkojen ja kulujen kertymisestä. Jos pyydät erittelyä useammin kuin kerran vuodessa, velkoja voi periä siitä kohtuullisen korvauksen.

Riitauta liian suuret kulut. Jos perintäkulut ylittävät lain rajat tai ovat muuten perusteettomat, riitauta ne velkojalle. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan kuluja koskevan riidan voi viedä esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, ja riitautetun määrän perintä on silloin keskeytettävä. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan perintäkuluja ollenkaan, jos velkoja on rikkonut esimerkiksi kiistämistä tai keskeytyspyyntöä koskevia sääntöjä, ellei virhe ole vähäinen.

Mitä perinnässä ei saa tehdä – laiton perintä

Hyvän perintätavan vastaista on antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja maksamatta jättämisen seurauksista, aiheuttaa tarpeettomia kuluja tai haittaa ja vaarantaa yksityisyytesi. Vanhentunutta velkaa ei saa periä. Velka vanhentuu yleensä kolmessa vuodessa eräpäivästä, ellei velkoja ole katkaissut vanhentumista esimerkiksi muistutuksella. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan perintäsoittoja ja -käyntejä ei pidä tehdä sunnuntaisin tai juhlapyhinä eikä arkisin kello 20–07, maksuhäiriöstä ei saa kertoa tai uhata kertoa työnantajalle tai perheelle, eikä uhkaavaa kieltä saa käyttää.

Kuluttajasaatavien perinnän lainmukaisuutta valvoo kuluttaja-asiamies. Perintätoimistojen rekisteröintiä ja toimintaa valvoo 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto. Lisää perintätoimistojen oikeuksista ja velvollisuuksista kerromme sivulla perintätoimistot.

Huijausperintä: tunnista väärennetty perintäkirje

Perintäkirjeiden nimissä liikkuu myös huijauksia. Ennen kuin maksat tuntemattoman vaatimuksen, tarkista nämä:

• Tunnistatko alkuperäisen velkojan ja velan perusteen? Oikeassa maksuvaatimuksessa on eriteltävä velan peruste ja alkuperäinen velkoja.
• Onko perijä merkitty perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin? Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämästä rekisteristä näet rekisteröidyt toimijat.
• Ota yhteys perintätoimistoon tai alkuperäiseen velkojaan itse etsimilläsi yhteystiedoilla, älä viestissä annetuilla.
• Älä maksa vaatimusta, jonka tilinumero, maksutapa tai kiireellinen sävy herättää epäilyksen, ja älä anna pankkitunnuksiasi viestin linkin kautta.

Oikeudellinen perintä, ulosotto ja luottotiedot

Oikeudellisessa perinnässä velkoja hakee käräjäoikeudesta tuomion. Tuomion jälkeen velkaa voidaan periä ulosotossa, jolloin palkasta tai muista tuloista voidaan ulosmitata osa suojaosuuden ylittävästä määrästä. Lisäksi oikeudenkäyntikulut kasvattavat velkaa.

Perintä voi johtaa myös maksuhäiriömerkintään. Kulutusluoton maksuhäiriön saa ilmoittaa luottotietorekisteriin vasta, kun maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää eräpäivästä ja velkoja on vähintään 21 päivää aiemmin lähettänyt kirjallisen maksukehotuksen, jossa merkinnästä muistutetaan. Tuomioistuimen tai ulosoton kautta syntyneet merkinnät säilyvät enintään kolme vuotta. Lue lisää sivulta maksuhäiriömerkintä.

Jos velkoja on niin paljon, ettei maksusuunnitelmakaan auta, selvitä velkajärjestely yhdessä talous- ja velkaneuvojan kanssa. Neuvonta on maksutonta, ja Takuusäätiön maksuton Velkalinja vastaa numerossa 0800 9 8009. Tämä sivu on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa yksittäiseen tilanteeseen.