banknorden.
Suomi
Lainavertailu Suomessa

Perintätoimisto: mitä se saa tehdä ja miten tarkistat sen

Kun lasku siirtyy perintätoimistolle, sinulla on edelleen oikeuksia: rekisteröinti, tiedonsaanti, kiistäminen ja kohtuulliset yhteydenotot.

Perintätoimiston valvonta

Rekisteriä pitää Lupa- ja valvontavirasto (1.1.2026 alkaen)
Laki Laki perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä 411/2018
Kuluttajaperinnän valvoja kuluttaja-asiamies (KKV)
Maksuvaatimuksen maksuaika vähintään 10 päivää kirjeen saamisesta (kuluttaja-asiamiehen linjaus)
Perintäkulut yhteensä enintään 60 € / 120 € / 210 € velan pääoman mukaan
Sisällys
  1. Mikä perintätoimisto on?
  2. Rekisteröinti: kuka saa toimia perintätoimistona
  3. Näin tarkistat perintätoimiston
  4. Mitä perintätoimisto saa tehdä
  5. Mitä perintätoimisto ei saa tehdä
  6. Neuvottelu perintätoimiston kanssa
  7. Esimerkki: 800 euron velka perintätoimistolla
  8. Mallikirje: velan kiistäminen
  9. Kiistä, valita tai vie riita eteenpäin
  10. Kun perintä johtaa maksuhäiriöön tai ulosottoon
  11. Kun velka on maksettu

Mikä perintätoimisto on?

Perintätoimisto on yritys, joka perii erääntyneitä saatavia ammattimaisesti. Se voi toimia kahdella tavalla. Useimmiten se perii velkaa toimeksiantona: alkuperäinen velkoja, esimerkiksi verkkokauppa, teleyhtiö tai luotonantaja, on antanut saatavan perittäväksi, mutta saatava kuuluu edelleen velkojalle. Toinen tapa on, että toimisto tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö on ostanut saatavan. Silloin velkojaksi tulee ostaja, ja maksuvaatimuksessa on kerrottava myös alkuperäisen velkojan nimi.

Kummassakin tapauksessa perintätoimisto noudattaa samaa perintälakia (513/1999) kuin velkoja itse. Laki ei anna perintätoimistolle mitään viranomaisvaltaa. Toimisto ei voi ulosmitata palkkaasi, tyhjentää tiliäsi tai ottaa omaisuuttasi. Ne ovat ulosottoviranomaisen tehtäviä, ja ulosottoon tarvitaan yleensä tuomioistuimen tuomio. Kerromme perinnän vaiheista ja kulukatoista tarkemmin sivulla perintä.

Erolla on käytännön merkitystä. Toimeksiannossa perintätoimisto hoitaa asiaa velkojan puolesta, ja toimistolle maksamasi raha on pätevä suoritus velkojalle. Toimiston on pidettävä asiakkaiden puolesta perityt rahat erillään omista varoistaan pankkitilillä tai muuten luotettavasti. Jos saatava on myyty, neuvottelet suoraan uuden velkojan kanssa, mutta velan määrä ja peruste eivät muutu kaupan vuoksi. Kuluttajana sinulla on samat oikeudet riippumatta siitä, kumpi tilanne on kyseessä. Kysy epäselvässä tilanteessa toimistolta suoraan, periikö se velkaa toimeksiantona vai onko saatava myyty sille.

Emme listaa tällä sivulla yksittäisiä perintätoimistoja emmekä arvioi niitä. Rekisteröidyt toimijat löydät aina ajantasaisina viranomaisen rekisteristä, ja jokaisen toimiston on noudatettava samoja sääntöjä.

Rekisteröinti: kuka saa toimia perintätoimistona

Perintätoimintaa saa harjoittaa vain yksityinen elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka on rekisteröity perintätoiminnan harjoittajaksi. Rekisteriä on pitänyt 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto. Ennen vuotta 2026 rekisteriä piti Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joten vanhoissa ohjeissa näkyy vielä AVI:n nimi.

Lain mukaan virasto rekisteröi perintätoimiston, jos se muun muassa

  • on luotettava ja vakavarainen, eikä ole konkurssissa,
  • on nimennyt perintätoiminnasta vastaavan henkilön, jolla on tutkinnolla osoitettu tarpeellisen lainsäädännön tuntemus,
  • pystyy pitämään asiakkaiden puolesta perimänsä rahat erillään omista varoistaan ja
  • pystyy suojaamaan velallisia ja toimeksiantajia koskevat tiedot asianmukaisesti.

Vastaavan henkilön tehtävä on huolehtia siitä, että toimistossa noudatetaan hyvää perintätapaa. Perintätoimiston on myös säilytettävä perintään liittyvät asiakirjat viisi vuotta perintätoimien päättymisestä, ja sillä on vaitiolovelvollisuus velallisen taloudellisesta asemasta.

Kaikki perijät eivät ole rekisterissä, eikä niiden tarvitse olla. Lakia ei sovelleta esimerkiksi asianajajien tekemään perintään, Finanssivalvonnan valvomien toimijoiden, kuten pankkien, perintään eikä saman konsernin sisäiseen perintään. Myös satunnainen perintä, jota ei markkinoida, jää rekisteröinnin ulkopuolelle. Jos perijä ei ole rekisterissä, selvitä siis ensin, kuuluuko se johonkin näistä ryhmistä.

Näin tarkistat perintätoimiston

  1. Etsi yhtiö rekisteristä. Lupa- ja valvontaviraston perintätoiminnan harjoittajien rekisteri on julkinen. Rekisterissä näkyvät myös toimistolle määrätyt hallinnolliset seuraamukset.
  2. Vertaa yhteystietoja. Käytä perintätoimiston verkkosivuilta tai yritysrekisteristä itse hakemiasi yhteystietoja, älä viestin linkkiä tai puhelinnumeroa.
  3. Tarkista alkuperäinen velkoja. Oikeassa maksuvaatimuksessa kerrotaan, mihin velka perustuu ja kuka on alkuperäinen velkoja. Voit varmistaa velan myös suoraan velkojalta.
  4. Katso maksutili. Jos maksuohje poikkeaa toimiston tavallisesta tilistä tai sinua painostetaan maksamaan heti, pysähdy ja tarkista asia ensin.

Väärennetyissä perintäviesteissä käytetään usein tunnettujen yhtiöiden nimiä. Huijauksen tunnistaa harvoin pelkästä logosta, joten tarkista aina velan peruste ja maksutili.

Älä myöskään kirjaudu verkkopankkiin tai anna henkilötunnustasi viestissä olevan linkin kautta. Oikea perintätoimisto ei tarvitse pankkitunnuksiasi velan maksamiseen. Jos olet jo maksanut epäilyttävän vaatimuksen, ota heti yhteys omaan pankkiisi ja tee rikosilmoitus poliisille.

Mitä perintätoimisto saa tehdä

  • Lähettää maksuvaatimuksen ja muistutuksia. Maksuvaatimus on kirjallinen. Sähköisesti sen saa lähettää, jos olet antanut siihen suostumuksen.
  • Periä laissa sallitut kulut. Esimerkiksi ensimmäisestä maksuvaatimuksesta enintään 14, 24 tai 50 euroa velan pääoman mukaan.
  • Soittaa ja lähettää viestejä kohtuullisina aikoina. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan henkilökohtaista perintää ei pidä tehdä sunnuntaisin tai juhlapyhinä eikä arkipäivinä kello 20:n ja 07:n välillä.
  • Sopia maksusuunnitelmasta. Toimiston kanssa sovittu maksuaika tai -järjestely sitoo myös velkojaa, kun perintä on annettu toimiston tehtäväksi.
  • Siirtää asian oikeudelliseen perintään. Jos velkaa ei makseta eikä siitä sovita, toimisto voi velkojan puolesta hakea tuomiota käräjäoikeudesta, kun maksuvaatimuksen määräajat ovat kuluneet.

Mitä perintätoimisto ei saa tehdä

  • antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja siitä, mitä maksamatta jättämisestä seuraa, esimerkiksi väittää, että ulosotto alkaa heti ilman tuomiota
  • kertoa tai uhata kertoa velastasi työnantajallesi, perheellesi tai muille ulkopuolisille
  • käyttää uhkaavaa kieltä tai käyttäytyä uhkaavasti sinua tai perheenjäseniäsi kohtaan
  • periä vanhentunutta velkaa
  • aiheuttaa tarpeettomia kuluja, esimerkiksi lähettämällä maksullisia kirjeitä lyhyin väliajoin
  • jatkaa vapaaehtoista perintää, kun olet kiistänyt velan ja esittänyt kiistämiselle perusteen
  • antaa liian lyhyttä maksuaikaa: kuluttaja-asiamiehen mukaan aikaa on oltava vähintään kymmenen päivää kirjeen saamisesta

Perintätoimiston on myös pidettävä puhelinpalvelu saatavilla, koska puhelin on monelle velalliselle ainoa käytännöllinen tapa hoitaa asiaa. Jos velkoja tai toimisto on rikkonut esimerkiksi kiistämistä tai keskeytyspyyntöä koskevia sääntöjä, sinun ei tarvitse maksaa perintäkuluja ollenkaan, ellei virhe ole vähäinen. Velkoja vastaa lisäksi vahingosta, jonka toimiston lainvastainen menettely on sinulle aiheuttanut.

Neuvottelu perintätoimiston kanssa

Moni perintäasia ratkeaa sopimalla. Neuvottelussa auttaa, kun valmistelet sen:

  1. Laske, paljonko pystyt maksamaan kuukaudessa. Tee budjetti ennen yhteydenottoa. Lupaa vain erä, jonka pystyt maksamaan myös yllättävän menon kuukautena.
  2. Pyydä erittely. Sinulla on oikeus saada velkojalta maksutta tieto velan määrästä ja perusteesta sekä selvitys korkojen ja kulujen kertymisestä kerran vuodessa.
  3. Ehdota suunnitelmaa kirjallisesti. Kerro, montako erää ja minkä suuruisina ehdotat, ja pyydä vahvistus kirjallisesti.
  4. Tiedä kulujen hinta. Kuluttajalta saa periä maksusuunnitelmasta enintään 20, 30 tai 50 euroa velan pääomasta ja erien määrästä riippuen, ja kuluja saa vaatia yleensä vain yhdestä suunnitelmasta. Kulut kuuluvat saman velan 60, 120 tai 210 euron kokonaiskaton sisään.
  5. Maksa erät ajallaan. Jos jokin erä myöhästyy, ota heti yhteyttä. Rikkoutunut suunnitelma voi johtaa koko velan erääntymiseen.

Kun soitat perintätoimistoon, pidä viitenumero, kirje ja oma budjettisi esillä. Kirjoita puhelun aikana muistiin päivämäärä, kellonaika, kenen kanssa puhuit ja mitä sovittiin. Pyydä, että sovittu asia vahvistetaan kirjallisesti tai sähköisesti. Puhelinsopimus on pätevä, mutta riitatilanteessa kirjallinen vahvistus on ainoa luotettava todiste siitä, mitä sovittiin. Perintätoimiston työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten voit kertoa avoimesti tilanteestasi, kuten työttömyydestä tai sairaudesta, joka vaikuttaa maksukykyysi.

Perintätoimistolla ei ole velvollisuutta hyväksyä jokaista ehdotusta. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan järjestelmällinen kieltäytyminen vapaaehtoisista järjestelyistä ei kuitenkaan ole asianmukaista. Jos sinulla on useita velkoja perinnässä samaan aikaan, maksuton talous- ja velkaneuvonta voi auttaa neuvottelemaan kaikkien velkojien kanssa kerralla.

Esimerkki: 800 euron velka perintätoimistolla

Verkkokaupan 800 euron lasku on siirtynyt perintätoimistolle. Velallinen saa ensin velkojan maksumuistutuksen, sitten kaksi maksuvaatimusta ja sopii lopuksi kuuden erän maksusuunnitelmasta. Lain enimmäismäärillä kulut olisivat:

  • maksumuistutus 5 €
  • ensimmäinen maksuvaatimus 24 € (pääoma yli 100 mutta enintään 1 000 euroa)
  • toinen maksuvaatimus 12 € (puolet ensimmäisestä)
  • maksusuunnitelma, yli neljä erää, 30 €
  • yhteensä 5 + 24 + 12 + 30 = 71 €, mikä jää alle 120 euron kokonaiskaton

Lisäksi velalle kertyy viivästyskorkoa. Jos sopimuksessa ei ole sovittu korkeammasta korosta, korko on 1.7.–31.12.2026 9,5 % vuodessa. Esimerkiksi 45 päivän viivästys maksaa 800 × 0,095 × 45 / 365 ≈ 9,37 euroa. Jos toimisto vaatii selvästi enemmän kuluja, pyydä erittely ja peruste. Ilman erityistä syytä ja erittelyä enimmäismääriä ei saa ylittää.

Mallikirje: velan kiistäminen

Voit käyttää seuraavaa runkoa, kun kiistät velan perintätoimistolle. Lähetä viesti kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla tai toimiston asiointipalvelussa, ja säilytä kopio.

  • Aihe: Maksuvelvollisuuden kiistäminen, viitenumero [viite]
  • Teksti: Kiistän maksuvelvollisuuteni saatavaan [velkoja, laskun numero, summa]. Perusteena on, että [esimerkiksi: en ole tehnyt sopimusta / tilaus peruttiin / tuote palautettiin päivämäärällä]. Pyydän, että keskeytätte perinnän ja toimitatte minulle selvityksen saatavan perusteesta sekä erittelyn pääomasta, koroista ja kuluista.
  • Allekirjoitus: nimi, osoite ja päivämäärä

Liitä mukaan tositteet, kuten palautuskuitti tai viestit myyjän kanssa. Jos velka on oikea mutta kulut ovat mielestäsi liian suuret, kiistä vain kulut ja maksa riidaton osa, jotta velka ei kasva.

Kiistä, valita tai vie riita eteenpäin

Kiistä velka perustellen. Kirjoita perintätoimistolle, ettet ole velkaa, ja kerro miksi. Perustelun ei tarvitse olla juridinen. Esimerkiksi tieto siitä, ettet ole tehnyt sopimusta, riittää kiistämisperusteeksi.

Pyydä keskeytystä. Kuluttajasaatavassa voit pyytää kirjallisesti, että vapaaehtoinen perintä keskeytetään ja asia siirretään tuomioistuimeen, kun velka on kokonaan erääntynyt. Tämän jälkeen sinulta ei saa vaatia uusia vapaaehtoisen perinnän kuluja.

Vie riita lautakuntaan. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan perintäkuluja koskevan riidan voi viedä esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksia. Neuvontaa saat KKV:n kuluttajaneuvonnasta.

Ilmoita viranomaiselle. Jos epäilet, että toimisto rikkoo hyvää perintätapaa, voit ilmoittaa siitä kuluttaja-asiamiehelle, joka valvoo kuluttajasaatavien perintää. Lupa- ja valvontavirasto valvoo rekisteröityjen perintätoimistojen toimintaa. Heinäkuussa 2026 virasto kiinnitti erään perintäyhtiön huomiota siihen, että hyvä perintätapa edellyttää tietojen antamista velan perusteesta viipymättä ja että riitautetun saatavan perintää ei saa jatkaa. Virasto voi antaa varoituksen, määräaikaisen toimintakiellon tai poistaa yhtiön rekisteristä.

Kun perintä johtaa maksuhäiriöön tai ulosottoon

Perintätoimisto ei itse merkitse maksuhäiriötä, mutta perinnän seurauksena voi syntyä merkintä luottotietoihin. Ennen kuin kulutusluoton maksuhäiriö voidaan ilmoittaa luottotietorekisteriin, maksun on täytynyt olla myöhässä vähintään 60 päivää, ja velkojan on pitänyt lähettää kirjallinen maksukehotus vähintään 21 päivää ennen ilmoitusta. Lue lisää sivulta maksuhäiriömerkintä.

Jos velasta saadaan tuomio, perintä voi siirtyä ulosottoon. Ulosotossa velallisen elämiseen jätetään suojaosuus, ja palkasta ulosmitataan vain osa sen ylittävästä määrästä. Ulosoton vaiheista kerromme sivulla ulosotto. Jos velkoja on enemmän kuin pystyt maksamaan, harkitse velkajärjestelyä ja ota yhteys oikeusaputoimistojen maksuttomaan talous- ja velkaneuvontaan tai Takuusäätiön maksuttomaan Velkalinjaan, numero 0800 9 8009.

Kun velka on maksettu

Pyydä perintätoimistolta kirjallinen vahvistus siitä, että velka on maksettu kokonaan, ja säilytä se. Jos velasta on ehditty tehdä maksuhäiriömerkintä, velkojan on ilmoitettava luottotietoyhtiölle, kun saatava on maksettu. Velkojan ilmoittama kulutusluoton maksuhäiriö poistetaan kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyhtiö on saanut tiedon maksusta. Voit lähettää maksutodisteen myös itse luottotietoyhtiölle, esimerkiksi Asiakastiedolle.

Tarkista omat luottotietosi noin kuukauden kuluttua maksusta. Asiakastiedon Omatieto-palvelussa voit tarkistaa ne maksutta kerran 12 kuukaudessa. Jos merkintä ei ole poistunut, ota yhteys ensin velkojaan ja sitten luottotietoyhtiöön.

Jos et tunnista velkaa lainkaan, älä maksa sitä varmuuden vuoksi. Pyydä ensin selvitys velan perusteesta ja alkuperäisestä velkojasta. Jos joku on käyttänyt henkilötietojasi tilaukseen, tee rikosilmoitus poliisille ja kiistä velka perintätoimistolle vedoten siihen, ettet ole tehnyt sopimusta.

Tämä sivu on yleistä tietoa perintätoimistojen toiminnasta, ei oikeudellista neuvontaa yksittäiseen asiaan.

Usein kysyttyä perintätoimistoista

Mistä näen, onko perintätoimisto rekisteröity?
Lupa- ja valvontavirasto pitää julkista perintätoiminnan harjoittajien rekisteriä, josta näet rekisteröidyt toimijat ja niille määrätyt seuraamukset. Kaikkien perijöiden ei tarvitse olla rekisterissä: esimerkiksi asianajajat ja pankit on rajattu lain ulkopuolelle.
Voiko perintätoimisto ulosmitata palkkani?
Ei. Perintätoimistolla ei ole viranomaisvaltaa. Palkan ulosmittaus on ulosottoviranomaisen tehtävä, ja yleensä velkoja tarvitsee siihen ensin tuomioistuimen tuomion. Tietyt julkiset maksut ovat kuitenkin suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomiota. Ulosotossa velalliselle jätetään aina suojaosuus elämiseen.
Saako perintätoimisto ottaa yhteyttä työnantajaani?
Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan maksuhäiriöstä ei saa ilmoittaa eikä edes uhata ilmoittaa ulkopuolisille, kuten työnantajalle tai perheenjäsenille. Perintä kohdistetaan sinuun velallisena, ja yksityisyytesi on suojattava. Perintätoimistoa sitoo myös vaitiolovelvollisuus taloudellisesta asemastasi.
Mitä teen, jos perintätoimisto ei vastaa kiistämiseeni?
Kiistä velka kirjallisesti ja säilytä kopio. Perustellun kiistämisen jälkeen vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa. Jos perintä jatkuu, voit ilmoittaa asiasta kuluttaja-asiamiehelle ja Lupa- ja valvontavirastolle sekä pyytää neuvoa KKV:n kuluttajaneuvonnasta.
Onko perintätoimiston kanssa pakko sopia maksusuunnitelma?
Ei ole pakko, mutta sopiminen yleensä pysäyttää kulujen kasvun ja estää asian etenemisen tuomioistuimeen. Maksusuunnitelmasta saa periä 20–50 euroa velan pääomasta ja erien määrästä riippuen. Sovi vain eristä, jotka pystyt maksamaan.
Saako perintätoimisto periä vanhaa velkaa?
Vanhentunutta velkaa ei saa periä. Velka vanhentuu yleensä kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä, ellei vanhentumista ole katkaistu esimerkiksi maksumuistutuksella tai maksuvaatimuksella. Katkaisusta alkaa uusi samanpituinen vanhentumisaika. Jos epäilet velan vanhentuneen, kiistä se kirjallisesti ja pyydä selvitys katkaisutoimista.
Mitä eroa on perintätoimistolla ja ulosotolla?
Perintätoimisto on yksityinen yritys, joka pyytää sinua maksamaan vapaaehtoisesti. Ulosotto on viranomaisen toimintaa, jossa velkaa peritään pakolla esimerkiksi palkasta. Ulosottoon tarvitaan yleensä tuomio, ja velalliselle jätetään aina suojaosuus elämiseen. Perintätoimisto ei voi itse päättää ulosotosta.
Kenelle maksan, jos velka on siirretty perintätoimistolle?
Maksa perintätoimiston ilmoittamalle tilille, kun olet varmistanut, että toimisto on oikea. Kun perintä on annettu toimiston tehtäväksi, toimistolle maksettu suoritus on pätevä myös alkuperäistä velkojaa kohtaan. Käytä maksaessasi aina oikeaa viitenumeroa ja säilytä kuitti.

Lähteet

  1. Finlex – Laki perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä 411/2018 (ajantasainen)
  2. Finlex – Laki saatavien perinnästä 513/1999 (ajantasainen)
  3. KKV – Kuluttaja-asiamiehen linjaus: Hyvä perintätapa kuluttajaperinnässä
  4. Lupa- ja valvontavirasto – Perintätoimen rekisteri
  5. Lupa- ja valvontavirasto – tiedote 8.7.2026 perintäyhtiön valvonnasta (STT Info)
  6. Oikeuspalveluvirasto – Talous- ja velkaneuvonta
  7. finlex.fi
  8. avi.fi
  9. kkv.fi

Käytämme pääasiassa virallisia ja julkisesti saatavilla olevia lähteitä. Säännöt ja ehdot voivat muuttua – tarkista aina ajantasaiset tiedot viranomaiselta tai palveluntarjoajalta.

Kirjoittanut

Banknordenin toimitus

Toimitus

Asiantuntijatarkastus: Steffen Lauenborg , Perustaja ja vastaava päätoimittaja

Päivitetty viimeksi