Mikä velkakirja on?
Velkakirja on asiakirja, jossa lainanottaja sitoutuu maksamaan velan takaisin. Velkakirjoista säädetään velkakirjalaissa (622/1947). Laissa erotetaan tavallinen velkakirja, joka on asetettu nimetylle henkilölle, ja juokseva velkakirja, joka on asetettu haltijalle tai nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen. Yksityishenkilöiden välisessä lainassa käytetään yleensä tavallista velkakirjaa, jossa lainanantaja on mainittu nimeltä.
Velkakirjalaki ei edellytä, että velkakirja tehdään tietyllä lomakkeella. Pohjan tarkoitus on varmistaa, että kaikki olennainen on kirjattu yhteen paikkaan. Ilman kirjallista sopimusta riidan sattuessa on vaikea näyttää, oliko raha lainaa vai lahjaa, paljonko sitä annettiin ja milloin se piti maksaa takaisin. Velkakirja pohja on siis halpa vakuutus myös hyvissä väleissä oleville sukulaisille.
Kuluttajansuojalain kulutusluottoja koskevat säännöt, kuten korkokatto ja luottokelpoisuuden arviointi, koskevat luottoja, jotka elinkeinonharjoittaja myöntää kuluttajalle. Kun lainaat rahaa yksityishenkilönä toiselle yksityishenkilölle, sopimusta säätelevät ennen kaikkea velkakirjalaki, korkolaki ja velan vanhentumislaki. Kohtuuttoman ehdon voi silti sovitella varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaan.
Velkakirja malli: mitä velkakirjaan kirjataan
Alla oleva velkakirja malli sopii tavalliseen yksityishenkilöiden väliseen rahalainaan. Täytä hakasulkeissa olevat kohdat ja tee kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
| Kohta | Mitä kirjoitetaan |
|---|---|
| Velallinen | [nimi, henkilötunnus, osoite] |
| Velkoja | [nimi, henkilötunnus, osoite] |
| Lainan määrä | [summa] euroa, maksettu velalliselle [pvm] tilisiirtona tilille [tilinumero] |
| Korko | [koroton] tai [x] % vuodessa, kiinteä; korko maksetaan lyhennysten yhteydessä |
| Takaisinmaksu | [n] kuukausierää, [summa] euroa, eräpäivä kuukauden [pv]. päivä, ensimmäinen erä [pvm], viimeinen [pvm] |
| Maksutapa | tilisiirto velkojan tilille [tilinumero]; viestikenttään "lyhennys [kk/vvvv]" |
| Ennenaikainen maksu | Velallinen saa maksaa lainan tai sen osan milloin tahansa ilman kuluja. |
| Viivästys | Myöhästyneelle erälle maksetaan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Jos [kaksi] erää on myöhässä yli [30] päivää, velkoja voi vaatia koko jäljellä olevan velan maksettavaksi. |
| Takaaja | [tarvittaessa nimi ja takauksen laji, esimerkiksi omavelkainen takaus] |
| Allekirjoitukset | Paikka ja päivämäärä, velallisen allekirjoitus ja nimenselvennys, tarvittaessa velkojan ja kahden todistajan allekirjoitukset |
Velallisen allekirjoitus on velkakirjan tärkein kohta, koska velkakirja on hänen sitoumuksensa. On hyvä, että myös velkoja allekirjoittaa, jolloin molemmat vahvistavat samat ehdot. Todistajat eivät ole pakollisia, mutta ne helpottavat näyttöä, jos allekirjoitus kiistetään myöhemmin.
Maksa laina aina tilisiirtona ja tallenna tiliote. Myös lyhennykset kannattaa maksaa tilisiirtona yksilöivällä viestillä. Käteisellä maksettua lainaa tai lyhennystä on vaikea näyttää toteen, ja Verohallinto arvioi lainan aitoutta juuri todellisten maksujen perusteella.
Mitä laki sanoo, jos jotain jää sopimatta
- Eräpäivä puuttuu. Velkakirjalain mukaan, jos erääntymisajasta ei ole sovittu, velallinen on velvollinen maksamaan velan, kun velkoja sitä vaatii, ja hän saa maksaa sen, milloin itse haluaa.
- Korko on sovittu, mutta prosentti puuttuu. Korkolain mukaan velallisen on silloin maksettava korkoa viitekoron mukaan. Ilman sopimusta velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ennen eräpäivää.
- Maksu myöhästyy. Myöhästyneelle määrälle maksetaan viivästyskorkoa, joka on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 1.7.–31.12.2026 se on 9,5 % vuodessa. Jos sovittu korko on tätä korkeampi, viivästyskorkoa maksetaan sovitun koron mukaan.
- Velallisia on useita. Jos useat ovat allekirjoittaneet velkakirjan sopimatta vastuun jakamisesta, kukin vastaa velasta omasta ja toistensa puolesta. Velkoja voi siis vaatia koko summaa keneltä tahansa heistä.
- Maksupaikka puuttuu. Jos maksupaikkaa ei ole määrätty, maksu suoritetaan lain mukaan velkojan asunnossa. Käytännössä tämä ratkaistaan sopimalla tilisiirrosta.
Esimerkki: 10 000 euron laina sukulaiselta
Vanhempi lainaa aikuiselle lapselleen 10 000 euroa auton hankintaan. Velkakirjaan kirjataan 4 %:n kiinteä vuosikorko ja 60 tasasuuruista kuukausierää (annuiteetti).
- Kuukausikorko i = 4 % / 12 ≈ 0,3333 %
- Kuukausierä c = P · i / (1 − (1 + i)^−n) = 10 000 × 0,003333 / (1 − 1,003333^−60) ≈ 184,17 €
- Takaisin maksetaan yhteensä 60 × 184,17 ≈ 11 049,91 €
- Korkoa kertyy 11 049,91 − 10 000 ≈ 1 049,91 €
Korko on lainanantajalle veronalaista pääomatuloa, joten 1 049,91 euroa ilmoitetaan verotuksessa niinä vuosina, joina korkoa maksetaan. Toinen vaihtoehto on koroton laina. Esimerkiksi 6 000 euron koroton laina 24 kuukauden aikana tarkoittaa 6 000 / 24 = 250 euron kuukausieriä. Verohallinnon mukaan pelkkä korottomuus ei tee lainasta lahjaa. Voit laskea omat eräsi lainalaskurilla, ja annuiteettilainan laskentatavasta kerromme erikseen.
Korko vai koroton? Vertailu samalla summalla
Koron suuruus vaikuttaa enemmän kuin moni arvaa. Jos sama 10 000 euron laina maksetaan 36 kuukaudessa 3 %:n korolla, kuukausierä on noin 290,81 euroa (10 000 × 0,0025 / (1 − 1,0025^−36)), takaisin maksetaan yhteensä noin 10 469,24 euroa ja korkoa kertyy noin 469,24 euroa. Lyhyempi laina-aika ja matalampi korko puolittavat korkokulun edelliseen esimerkkiin verrattuna, mutta kuukausierä on yli 100 euroa suurempi.
Sopikaa siis ensin, minkä kuukausierän lainanottaja pystyy maksamaan varmasti, ja valitkaa laina-aika sen mukaan. Liian tiukka aikataulu johtaa helposti myöhästymisiin, ja ne kiristävät välejä enemmän kuin pieni korko.
Yhteinen laina ja velkakirjan päättyminen
Jos lainanottajia on kaksi, esimerkiksi pariskunta, kumpikin vastaa velkakirjalain mukaan koko velasta, ellei vastuun jakamisesta ole sovittu. Jos pari myöhemmin eroaa, lainanantaja voi silti vaatia koko jäljellä olevaa summaa kummalta tahansa. Kirjatkaa siis velkakirjaan, jos vastuu on tarkoitus jakaa esimerkiksi puoliksi.
Kun viimeinen erä on maksettu, velkoja antaa velalliselle kirjallisen vahvistuksen siitä, että velka on maksettu kokonaan, tai palauttaa alkuperäisen velkakirjan merkinnällä "maksettu". Juoksevan velkakirjan osalta laki sanoo suoraan, että velallisen ei tarvitse maksaa, ellei velkakirjaa anneta hänelle takaisin. Tavallisessakin velkakirjassa palautus tai kuitti on paras todiste siitä, että asia on loppuun käsitelty.
Laina lapselle velkakirjalla – laina vai lahja?
Verohallinto arvioi perheenjäsenten välisen lainan kokonaisuutena. Sen ohjeiden mukaan laina on aito, kun
- takaisinmaksusta on suunnitelma, joka on sovittu etukäteen,
- lainanottaja pystyy osoittamaan, että hän on todella maksanut lyhennyksiä, ja
- lainan määrä ja maksusuunnitelma ovat realistisia lainanottajan talouteen nähden.
Lainanantajan ei ole pakko periä korkoa, mutta korko on yksi merkki siitä, että laina on tarkoitus maksaa takaisin. Jos velkaa ei ole tarkoitus maksaa takaisin, kyse on Verohallinnon mukaan lahjasta. Pitkä laina-aika ilman maksusuunnitelmaa lisää riskiä siitä, että laina verotetaan lahjana.
Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, kun samalta lahjanantajalta saadut lahjat ovat kolmen vuoden aikana yhteensä alle 7 500 euroa. Raja nousi 5 000 eurosta perintö- ja lahjaverolain muutoksella, joka tuli voimaan 1.1.2026. Verohallinnon mukaan laina voidaan katsoa lahjaksi, jos osapuolet sopivat, että lainanottaja saa verovapaita lahjoja, joilla hän maksaa lainan. Alle 18-vuotiaan lapsen ei yleensä katsota pystyvän maksamaan lainaa takaisin. Jos lapsella ei ole tuloja lyhennyksiin, vanhemman antamaa rahaa pidetään lahjana.
Lainasta ja lahjasta ei kannata tehdä sekamuotoa ilman suunnitelmaa. Jos haluat antaa osan rahasta lahjaksi, kirjaa lahja erikseen ja laina erikseen, ja pidä lainan lyhennykset todellisina. Isommissa summissa kannattaa kysyä neuvoa Verohallinnolta etukäteen.
Ennen kuin lainaat: viisi kysymystä itsellesi
- Pärjäänkö, jos rahat eivät palaa? Lainaa vain summa, jonka menettäminen ei kaada omaa talouttasi.
- Miksi pankki ei lainaa? Jos lainanottaja ei saa lainaa pankista, syy voi olla maksukyvyssä. Silloin myös yksityislainan takaisinmaksu on epävarma.
- Kohdellaanko muita perillisiä tasapuolisesti? Vanhemman antama laina tai lahja yhdelle lapselle voi myöhemmin vaikuttaa perinnönjakoon. Kirjatkaa järjestely selvästi, jotta myöhemmin ei tarvitse arvailla, oliko raha lainaa, lahjaa vai ennakkoperintöä.
- Mitä tapahtuu, jos lainanottaja menettää työnsä? Sopikaa etukäteen, voiko lyhennyksiä keskeyttää ja miten se kirjataan.
- Kestävätkö välit? Selvä velkakirja ja säännölliset tilisiirrot vähentävät riitoja, koska kummankaan ei tarvitse muistaa sovittua ulkoa.
Kun laina jää maksamatta
Hyvin tehty velkakirja on näyttö siitä, että velka on olemassa. Jos lainanottaja ei maksa, toimi järjestyksessä:
- Kysy syytä ja sovi tarvittaessa uudesta maksuaikataulusta. Kirjaa muutos velkakirjan liitteeksi ja allekirjoittakaa se molemmat.
- Lähetä kirjallinen maksumuistutus, jossa yksilöit velan ja kerrot erääntyneen summan.
- Jos maksua ei kuulu, voit antaa saatavan perintään tai hakea tuomiota käräjäoikeudesta. Tuomion jälkeen velkaa voidaan periä ulosotossa. Perinnän vaiheista kerromme sivulla perintä.
Muista vanhentuminen. Velka vanhentuu yleensä kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä, ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu esimerkiksi muistutuksella, jossa velka yksilöidään. Katkaisusta alkaa uusi kolmen vuoden aika. Jos velalla ei ole eräpäivää, se vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua velan syntymisestä, ellei vanhentumista katkaista. Kun velkoja on vaatinut maksua ja velka on sen vuoksi erääntynyt, noudatetaan erääntymispäivästä laskettavaa kolmen vuoden vanhentumisaikaa.
Yksityishenkilön toiselle yksityishenkilölle antama laina ei ole perintälaissa tarkoitettu kuluttajasaatava, joten kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismäärät eivät koske sitä sellaisinaan. Perintälaki rinnastaa kuitenkin kuluttajasaatavaan luoton, jonka yksityishenkilö on myöntänyt kuluttajalle, jos elinkeinonharjoittaja on välittänyt luoton.
Takaaja yksityislainaan
Lainanantaja voi pyytää velkakirjaan takaajan. Takaajan vastuu riippuu takauksen lajista: omavelkaiselta takaajalta voi vaatia maksua heti, kun velka on erääntynyt, kun taas toissijaiselta takaajalta vasta, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi. Jos lajista ei ole sovittu, takaus katsotaan toissijaiseksi. Takaus koskee lähtökohtaisesti vain velan pääomaa, ellei korosta ja kuluista ole erikseen sovittu. Lue takaajan riskeistä sivulta lainan takaus.
Velkakirja netistä: mihin kiinnittää huomiota
Ilmaisia velkakirjapohjia löytyy netistä paljon. Pohjan valinnassa tärkeintä on, että siihen mahtuvat kaikki yllä luetellut kohdat ja että se on selkeä. Tarkista erityisesti nämä:
- Onko korko kirjattu prosentteina vuodessa vai onko laina selvästi koroton?
- Onko takaisinmaksu kirjattu erinä ja päivämäärinä, ei pelkkänä "kun on varaa"?
- Kerrotaanko, mitä tapahtuu, jos erä myöhästyy, ja saako lainan maksaa etuajassa?
- Onko pohjassa ehtoja, joita ette ymmärrä tai jotka eivät sovi tilanteeseenne? Poista ne.
Jos lainan sijaan harkitset pankin tai muun luotonantajan lainaa, vertaa aina todellista vuosikorkoa ja kokonaiskustannusta. Kuluttajansuojalain korkokatosta yritysten myöntämissä luotoissa kerromme sivulla korkokatto. Lainaa vain sen verran kuin pystyt maksamaan takaisin, ja jos maksaminen vaikeutuu, kerro siitä lainanantajalle ajoissa. Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta.
Tämä sivu on yleistä tietoa, ei oikeudellista tai veroneuvontaa yksittäiseen tilanteeseen. Suurissa summissa tai monimutkaisissa perhetilanteissa kannattaa käyttää apuna lakimiestä tai kysyä Verohallinnolta.
